Hiljattain HS artikkelissa käsiteltiin mielenkiintoista ja radikaalia väitettä: meillä ei ole vapaata tahtoa. Kaikki tekomme ja ajatuksemme ovat lopulta luonnonlakien ja sattumien tulosta. Tämä herättää kysymyksen siitä, miten voimme soveltaa tätä näkemystä Lean-ajatteluun.
Lean-ajattelussa korostetaan jatkuvaa parantamista, juurisyiden analysointia ja syyllistämisen välttämistä. Tämä ajattelutapa sopii hyvin yhteen artikkelin keskeisen väitteen kanssa. Kun hyväksymme, että ihmiset eivät hallitse täysin tekojaan, voimme keskittyä ymmärtämään ja korjaamaan taustalla olevia prosesseja ja olosuhteita.
Juurisyiden analysointi ja syyllistämisen välttäminen
Lean-ajattelun ytimessä on juurisyiden analysointi. Sen sijaan, että etsimme syyllisiä, pyrimme ymmärtämään, miksi ongelma ilmeni ja mitä voimme tehdä sen estämiseksi tulevaisuudessa. Tämä on keskeistä myös silloin, kun käsittelemme ihmisten tekoja. Sen sijaan, että syyttäisimme tai rankaisisimme yksilöitä, meidän tulisi pohtia, mitkä tekijät johtivat kyseiseen toimintaan.
Artikkelin esimerkki Charles Whitmanista, jonka aivokasvain muutti tavallisen insinöörin tappajaksi, on hyvä muistutus siitä, että monimutkaiset syy-seuraussuhteet vaikuttavat tekoihimme. Samalla tavalla kuin mekaanisten laitteiden kohdalla, myös ihmisten kohdalla on tärkeää ymmärtää, mitä taustalla on.
Väärintekijöiden ymmärtäminen ja korjaus
Artikkelissa mainitaan, että rikoksentekijöitä tulisi kohdella kuin rikkoutuneita autoja: ei kostaa, vaan yrittää korjata. Lean-ajattelussa tämä tarkoittaa, että sen sijaan, että rankaisemme epäonnistumisista, meidän tulisi keskittyä parantamaan prosesseja ja järjestelmiä, jotka johtivat epäonnistumiseen. Rikoksentekijöiden kohdalla tämä voisi tarkoittaa vankilan sijasta kuntoutusta ja uudelleenkoulutusta, jotta he voivat palata yhteiskuntaan hyödyllisinä jäseninä.
Keskittyminen parantamiseen ja ymmärrykseen
Lean-ajattelun soveltaminen tarkoittaa myös jatkuvaa parantamista ja keskittymistä arvoa tuottaviin toimintoihin. Tämä voi tarkoittaa sitä, että emme vain hyväksy sitä, ettei meillä ole vapaata tahtoa, vaan käytämme tätä ymmärrystä luodaksemme parempia prosesseja ja olosuhteita. Kun ymmärrämme, että kaikki tekomme ovat monimutkaisten syy-seuraussuhteiden tulosta, voimme keskittyä muuttamaan näitä syitä ja seurauksia parempaan suuntaan.
Lopuksi, Lean-ajattelun ja vapaan tahdon väitteiden yhdistäminen voi auttaa meitä luomaan oikeudenmukaisemman ja tehokkaamman yhteiskunnan. Ymmärrys ja parantaminen ovat avaimet muutokseen, olipa kyseessä teknologian toimintahäiriö tai ihmisten teot.
Tutustu alkuperäiseen artikkeliin https://www.hs.fi/tiede/art-2000010430930.html
Viittaus: Mikko Puttonen, Boris Stefanov, HS, 8.7.2024, ”Sinulla ei ole vapaata tahtoa”
