Kirjoituksissa pyritään avaamaan myös lean-ajattelua. Varsinainen pihvi löytyy tesktin jälkeen löytyvien artikkeli- ja videolinkkien takaa…
Toivonkin, että lukiessa ja katsoessasi näitä videoita miettisit, miten sinä voisit hyödyntää näitä esimerkkejä omassa työssäsi.
Rakennushanke valmistuu etuajassa, myös budjetti alittuu – mitä siinä tehtiin oikein?
Allianssi-menetelmä on rakennusalalle suunnattua lean toimintaa. Se on monessa tapaa erilainen tapa johtaa rakennushankkeita. Allianssimalli perustuu tavoitteiden asettamiseen, osapuolten välisiin sopimuksiin sekä tiiviiseen yhteistyöhön. Osapuolet asettavat hankkeelle tavoitekustannukset sekä -aikataulun. Jos toiminta ei ole tavoitteen mukaista (siis sitä mitä asiakas toivoon), niin aikataulun viivästyksistä sekä tavoitehinnan ylityksistä osapuolet joutuvat kustannusvastuuseen. Tämä kannustaa yhteen hiileen puhaltamista. Se myös karsii osaoptimointia ja keskinäistä syyttelyä.
Myös rivityöntekijöitä kannustetaan ongelmaratkaisuun ja heidän ääntään kuunnellaan. Useimmiten se parastieto on juuri siellä lattiatasolla.
Ohessa video rakentamisesta, jossa leania hyödynnetään. Se hyödyntää koko tiimiä paremmalla yhteistyöllä, luotettavilla sopimuksilla ja kulttuurin siirtymisellä kohti jatkuvaa parantamista. https://www.youtube.com/watch?v=kUT-9WiYyso
Allianssi-menetelmä on rakennusalalle suunnattua lean toimintaa. Ohessa Helsingin sanomien artikkeli Raide-Jokeri hankkeesta, jossa kustannukset ja aikataulu alitettiin https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009334253.html
Ohessa Rakennuslehden artikkeli. Lean innostaa kaikenkokoisia yrityksiä rakennusalalla. https://www.rakennuslehti.fi/2020/11/lean-innostaa-kaikenkokoisia-yrityksia/
Resurssitehokkuus vs. virtaustehokkuus
Teknisesti leanissa ensisijaisesti tarkastellaan virtaustehokkuuden kasvattamista, hukan poistamista ja jatkuvaa parantamista.
Perinteinen tehokkuusajattelu keskittyy resurssitehokkuuteen, jossa varmistetaan resurssien maksimaalinen käyttö. Toisin sanoen että “lastu lentää” tai että työntekijällä on koko ajan työtä, eikä hän joudu pyörittelemään peukaloita. Jotta resurssit voivat olla täydessä käytössä, niin meillä pitää olla jonoja tai varastoja. Tässä on usein haittana se, että asiakkaat joutuvat odottamaan palvelua tai tuotetta.
Sama asia toistuu asiantuntijatyössä jatkuvina tehtävälistoina, sähköposteista tai kalenterin täyttymisenä palavereista. Toiminta voi tuntua palkitsevalta ja tehokkaalta, mutta onko se sitä oikeasti tai asiakkaan näkökulmasta katsottuna.
Resurssitehokkuuden vastakohtana on virtaustehokkuus, joka keskittyy tuotteen tai palvelun läpimenoajan minimointiin. Usein jos palvelu tai tuote pitää saada heti, niin meillä pitää olla käytössä ylimääräisiä resursseja.
Riippuu toki yrityksen alasta, kumpi on suuremmalla painoarvolla, resurssitehokkuus vai virtaustehokkuus. Usein kuitenkin leania hyödyntämällä saadaan parannettua merkittävästi virtaustehokkuutta, silti lisäämättä resursseja ja kustannuksia. Tällöin myös asiakastyytyväisyys kasvaa!
Ohessa hauska video Formula 1 renkaiden vaihdosta, ja mitä pitkään jatkunut jatkuva parantaminen saa aikaan. Formula 1 kisoissa varikkokäynneillä virtaustehokkuus on maksimoitu ja resurssit ovat osittain hukkakäytöllä. Tämä on heidän busineksessaan järkevää https://www.youtube.com/watch?v=UlIGI3laGAo
Kokeilukulttuurilla saa aikaan nopeasti tuloksia
Kokeilukulttuuri on uuden oppimista, ja kuinka epäonnistuminen ei ole väärin tai se ei ole virhe. Kokeilukulttuurissa epäonnistumisen pelosta tulee irrottautua. Epäonnistuminen on kokeilun tulos ja siitä saadaan oppia ja lisäymmärrystä. Kaikenlaista tapahtuu, ja ainoa todellinen epäonnistuminen on se, ettei näistä hudeista löydettäisi hyötyä eikä niistä opittaisi.
Tavoitteen asettaminen ja määrittäminen hyvä lähtölaukaus ennen kokeilujen aloittamista. Matka tavoitetta kohti voidaan kulkea monenlaisia polkuja pitkin – pääasia, että tavoite pidetään mielessä. Kokeilevassa kehittämisessä kokeiluihin lähdetään ennakkoluulottomalla asenteella ilman tarkkaan rajattua suunnitelmaa, jolloin kehittämisen ympäristö pysyy avoimena kaikenlaiselle kehittämiselle. Tämä ei kuitenkaan poista kokeilun perussuunnittelua! Huolehdi siis, että kahvitukseen on kahvimukit ja kokeilun paikka on kaikille selvä. Kokeilut vaativat myös jatkuvaa tarkastelua, arviointia ja raportointia itse tavoitteen varmistamiseksi. Kun tehdystä työstä jää jälki, on sitä helpompi jatkokehittää ja myös muut voivat hyötyä kirjatuista opeista.
Kokeilukulttuuri kannustaa rohkeaan, ennakkoluulottomaan ja matalankynnyksen kokeilemiseen. Kokeiluja voidaan laatia pienessäkin mittakaavassa, ja usein myös näissäkin tilanteissa kokeilija löytää itsensä suurien oppien ääreltä. Lähde: https://www.ouka.fi/oulu/kokeiluopas/kokeilukulttuuri
Paremmin tekeminen on tekemistä eri lailla, mutta eri lailla tekeminen ei ole aina paremmin tekemistä. Kannattaa kokeilla eri tapoja. Ohessa tosielämän esimerkki miten Airb&b kasvoi kokeilujen kautta miljardiluokan yritykseksi, ”älä nyt sano minulle, ettei kannata perustaa tehdä startup-yritystä” https://www.youtube.com/watch?v=axqh6SJ0O0c
Ohessa virkistävä video kokeilukulttuurista: https://www.youtube.com/watch?v=1YEM2pQQNEc&feature=youtu.be
